Etusivu » Referenssit » Seinäjoen Aalto-keskus täydentyi kirjaston lisärakennuksella
Referenssit

Seinäjoen Aalto-keskus täydentyi kirjaston lisärakennuksella

Chris Hodson

Uuden kirjaston suunnittelun olennaisimpana lähtökohtana on ollut sovittautuminen Aalto keskuksen arvomiljööseen.

Arkkitehti Alvar Aalto on suunnitellut peräti viisi julkista rakennusta Seinäjoen keskustaan. Tähän kuuluisaan ja arvokkaaseen alueeseen kuuluvat kaupungintalo, valtion virastotalo, teatteri ja Lakeuden Ristin kirkko ja vanha kirjasto. Vuonna 1965 rakennettu kirjasto tarvitsi kuitenkin ajanmukaisen ja nykyajan vaatimuksia vastaavan laajennuksen. Arkkitehtikilpailun perusteella voittajaksi selvisi arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n "Apila". Sen painopisteiksi muodostui Aalto-keskuksen läheisyys sekä sen sulautuminen muuhun kaupungin arkkitehtuuriin.

  

Asmo Jaaksi:

Arkkitehti SAFA

Seinäjoen uusi kaupunginkirjasto on lähtökohdiltaan ja ohjelmaltaan tyypillinen keskisuuren kaupungin yleinen kirjasto. Erityiseksi sen tekee kuitenkin rakennuspaikka, joka on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen. Uusi kirjasto asettuu Seinäjoen kaupunkikeskuksen eli Aalto keskuksen tuntumaan ja yhdistyy sisätiloin olemassa olevaan kirjastoon. Keskus on laajin yhtenäisenä toteutunut Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten kokonaisuus. Keskuksessa näyttäytyy Aallon mestarillinen kädenjälki ovenkahvojen detaljeista kaupunkisuunnittelun mittakaavaan ja voidaan perustellusti puhua erittäin arvokkaasta kulttuuriympäristöstä. Paikka luo identiteetin koko kaupungille.

Uuden kirjaston suunnittelun olennaisimpana lähtökohtana on ollut sovittautuminen Aalto keskuksen arvomiljööseen. Pyrkimyksenä on ollut synnyttää dialogia uuden ja vanhan välille. Uuden kirjaston tulee kunnioittaa suojeltua kulttuuriympäristöä, mutta olla nöyristelemättä nykypäivän arkkitehtuuria. Uudisrakennuksen pitää olla selkeästi oman aikansa kuva ja samalla ympäristöönsä hienovaraisesti sopeutuva – siis sopivassa suhteessa haastava ja sopuisa. Rakennuksen muotoilussa on haettu yhtymäkohtia Alvar Aallon arkkitehtuurin ominaispiirteisiin, kuitenkin siten, että suoria lainauksia tai muotoaiheiden imitoimista on vältetty.

Rakennusmassan jakaminen kolmeen veistoksellisen muotoiseen osaan on olennaisen tärkeä ratkaisu uuden suuren rakennusvolyymin sovittamiseksi ympäristön mittakaavaan. Rakennus sitoutuu näin paikkaansa ja näyttäytyy vaihtelevan muotoisena eri suunnista tarkasteltaessa. Sisätilat ovat monimuotoisia ja suuntautuvat harkittuihin näkymäsuuntiin. Pääsalin suuressa ikkunassa näkymää hallitsevat ympäristön kohokohdat: Lakeuden ristin kirkon kellotorni ja Aallon kirjaston viuhkajulkisivu. Rakennuksen tilallinen ydin on laaja lukuportaikko, tapahtumien ja oleskelun paikka, joka johdattaa alakerran kokoelmaosastoille ja maanalaisen yhdyskäytävän kautta Aallon kirjastoon.

Uuden kirjaston julkisivumaailmaa hallitsee kupari. Tumma kupari ottaa tietoista etäisyyttä ympäröivien rakennusten valkeuteen, kontrasti leikkaa uudisrakennuksen sopivasti erilleen Aallon rakennuksista. Kupari materiaalina ei ole ympäristössä uusi, mutta Aalto keskuksen kauniin vihertäväksi patinoituneita pintoja esiintyy lähinnä katoissa. Uudessa kirjastossa samaa materiaalia on käytetty hyvin kokonaisvaltaisesti: julkisivuissa, sokkeleissa ja katoissa, jolloin syntyy hyvin yksiaineinen vaikutelma. Julkisivuja varten suunniteltiin yksilöllinen kuparikasetti – tai kuparipaanu – joka luo rakennukselle omintakeisen, elävän pinnan.

Arkkitehtien suunnitelman kuparien osalta toteutti Pohjanmaan Pelti Oy, jonka näkemyksiä ja kokemuksia projektissa mukana ollut Ossi Viljanen kuvaa näin:

 

Paanuista useita mallinnuksia

 

Paanujen malli on arkkitehtien luonnostelema, mutta lopullinen mallin suunnittelu ja vastuu sekä mitoittaminen jäi peltiseppäryitykselle. Paanun osalta jouduttiin tekemään useita malleja ja vasta lopullisen mallin ja malliasennuksen jälkeen ne laitettiin tuotantoon. Pinnaltaan paanut ovat sileitä. Seinäkasettien kiinnittämiseen käytettiin klemmareita, koska seinä on suunniteltu siten, että varsinaisia liitossaumoja on vain vähän. Katon ja seinän liitoksissa kasetin reunat on käännetty niin sanotusti ”tuplaan”. Kuparin käsittelyyn liittyy paljon myyttejä. Ennakkoon hyvin tutustuttuna ei raaka-aine ole juurikaan normaalia terästä kummempaa, totesi Ossi Viljanen, joka vastasi kohteen laskennasta ja suunnittelusta. Osaksi työstö on jopa helpompaa, koska materiaali on pehmeämpää. Vastaavasti lämmön vaikutuksia on huomioitava enemmän, varsinkin kattojen osalta. Katolla ongelmat on ratkaistu väljillä liikuntasaumoilla.

 

Kirjaston laajennuksessa käytetty kupari on valmiiksi hapetettua vaaleaa kuparia, jonka vahvuus seinissä ja katoissa on 0,6 mm, sokkeleissa puolestaan 1,5 mm. Seinässä käytettyjen paanujen koko on 0,9m2 ja etenemä per paanu on noin 0,65m2. Pääasiallisesti pyrittiin käyttämään peruskoon paanua, mutta varsinkin vinoilla seinillä lähdössä oli käytettävä 1-5 erikokoista paanua. Kuparia on käytetty koko rakennuksen julkisivuissa, katoissa sekä lisäksi julkisivusäleiköt ovat kuparia.

 

Kaikella tapaa erikoinen kohde

 

Asennuksen osalta ennakkoarviot olivat haastavat, koska kyseessä oli uusi tuote. Kuitenkin, kun asennus oli ensimmäisten viikkojen jälkeen vauhdissa, sai asennusryhmä työn hyvin liikkeelle. Seinät olivat jopa helpompia asentaa kuin ennakkoon ajateltiin. Haastetta olikin enemmän katossa jossa koon takia jouduttiin miettimään sen toimivuutta lämmön vaikutuksista johtuen ja lisäksi erikoisen sadevesijärjestelmän takia, totesi Viljanen.

 

Suunnittelu kokonaisuudessaan kohteeseen oli kaikella tapaa erikoinen, koska listoja ei liitoksissa juurikaan käytetty. Kaiken kaikkiaan haasteita oli joka puolella, mutta ne pystyttiin ratkaisemaan ennakkovalmistautumisella. Tästä kuuluu kiitos myös arkkitehtien suuntaan, jotka ovat aktiivisesti olleet kehitystyössä mukana ja tietoa on saatu jatkuvasti myös heidän suunnastaan. Pyrimme myös itse ottamaan arkkitehtien toiveet huomioon niin pitkälle kuin mahdollista.

 

Haasteellisin yksityiskohta on irrallaan rakennuksesta oleva poistumistien ”suoja” jonka arkkitehti haluaisi toteutettavan ilman saumoja. Tämän osalta toteutus on vielä auki ja pyrimme sitä ratkaisemaan viimeisenä sitten, kun muu rakennus on saatu valmiiksi. Kohteeseen käytetyn kuparin kokonaismäärä on noin 28 tonnia.

 

 

Share: 

Rakennus

Omistaja: 
City of Seinäjoki
Valmistunut: 
2012
Country: 
Suomi
Postinumero: 
60100
Kaupunki: 
Seinäjoki
Katu: 
Alvar Aallon katu 14
Sijainti: 

Kategoriat

Käyttö: 
Julkisivut
Julkisivut/paanukatot
Katot
Rakennuksen tyyppi: 
Kulttuurirakennukset
Koulurakennukset
Käytetty kupari: 
Esihapetettu
Kiinteistö: 
Uusi

Arkkitehti

Name, office: 
JKMM Architects

Urakoitsija

Otsikko: 
Pohjanmaan Pelti
Osoite ja kuvaus: 
Copper Product: Nordic Brown Light

Kilpailut

Ajankohta: 
2013
Kategoriat: 
Loppukilpailuun valitut
Kunniamaininnat

Find out more

Juha Silvanto

Jatkamalla näiden sivujen käyttöä hyväksyt tietosuojaehdot. Lisätietoja tästä linkistä.

Hyväksy