Etusivu » Referenssit » Runsaasti kuparia – Kööpenhaminan Radiohusetissa
Referenssit

Runsaasti kuparia – Kööpenhaminan Radiohusetissa

Av Henry Voss

Kööpenhaminan Radiohuset on kaupungin kauneimpia nykyaikaisia rakennuksia.
Tämä suuri ja upea, keskeisellä paikalla sijaitseva ja erinomaisesti toimiva rakennus tarjoaa mahtavan esteettisen nautinnon. Tuntuu uskomattomalta, että rakennuksen asukkaat hennovat vaihtaa sen Örestadenin pilvilinnaan.

Vuonna 1935 suunniteltu rakennus kohtasi aluksi melkoista vastustusta, koska sitä pidettiin tuolloin järkyttävän modernina ja rumana. Kun rakennus vihdoin valmistui vuonna 1945, sitä kuitenkin ylistettiin poeettisen kauneutensa ja kultivoidun eleganssinsa vuoksi.
Rakennusurakka venyi sodan vuoksi – ja hankeen laadusta kertoo se, ettei siihen tehty tänä aikana mitään muutoksia!

Radiohusetin suunnitteli 1900-luvun parhaisiin tanskalaisiin arkkitehteihin kuulunut Vilhelm Lauritzen (1894 - 1984), joka loi tämän päätyönsä lisäksi myös useita muita merkittäviä rakennuksia. Niistä voidaan mainita esimerkiksi vuonna 1939 rakennettu Kastrupin lentokentän terminaali, joka siirrettiin arvokkaasti pyörien avulla kauemmaksi, kun lentokenttää jouduttiin laajentamaan.
Vilhelm Lauritzen on piirtänyt myös vuonna 1960 rakennetun terminaalin, joka on edelleenkin alkuperäisellä paikallaan. Se on kuitenkin erillään Lauritzenin edelleen toimivan arkkitehtitoimiston suunnittelemasta uusimmasta lentokenttäterminaalista.
Lauritzen osallistui uransa aikana moniin erilaisiin hankkeisiin:
Nørrebron teatterin kunnostus vuonna 1931 sattuneen tulipalon jälkeen, Daellin tavaratalo, Gladsaxen raatihuone, useita kouluja, kerrostaloja, omakotitaloja, kansantalo, Shell-talo, Tanskan Washingtonin lähetystö ja paljon muuta.
Radiohuset on kuitenkin hänen nimeensä useimmin liitetty rakennus.

Radiohuset on kokonainen rakennuskomp-leksi. Kooltaan ja muodoltaan keskenään hyvin erilaisten rakennusten julkisivut ovat neljän eri kadun varrella.
Suurimmat rakennukset eli konserttisali ja toimistosiipi on rakennettu rautabetonista ja niiden julkisivut on verhoiltu vaaleankeltaisilla keramiikkalaatoilla.
Asuntoja ja työpajoja sisältävät huopakattoiset sivurakennukset on muurattu keltaisesta tiilestä.
Ateljeerakennuksen suurella kattotasanteella on mahtava puutarha, kun taas muiden rakennusten katto on kuparia. Katoilla on käytetty kuparia sekä tasaisina että kaarelle taivutettuina levyinä. Kanttiinirakennusta peittää suuri kaarikatto, konserttisalin katto kaartuu kahteen suuntaan ja kuoron harjoitussalin katto on aaltoilevaa kuparia.
Kuparia on joka paikassa; kattojen reunoissa ja ikkunoiden pielissä, vesikouruissa ja syöksyputkissa sekä erikokoisissa baldakii-neissa ja ulkonemissa. Esimerkiksi konserttisalin vieressä olevan kuninkaanhuoneen ikkunaa suojaava kolmikulmainen katto on kuparia. Pääsisäänkäynnin upean vihreäksi patinoitunut mahtava kuparikatos on kuin rakennuksesta työntyvä pitkä kieli, jonka tukipilaria koristaa Mogens Bøggildin ajan patinoima pronssiveistos. Veistoksen neljä elementtiä – äiti ja lapsi, kotka ja joutsen – kuvaavat vertauskuvallisesti maanläheisyyttä ja ilman vapautta.
Lauritzen on tuskin joutunut epäröimään valitessaan kuparia Radiohusetin kattoihin ja muihin yksityiskohtiin. Kupari on yhtä kestävää ja helppohoitoista kuin hänen valitsemansa seinämateriaalit. Ulkoseinissä on käytetty tiiltä ja keramiikkaa ja rakennuksen sisällä grönlantilaista marmoria sekä luonnonväristä puuta levyissä, listoissa ja parkettilattioissa. Ajan myötä materiaalit patinoituvat entistä upeammiksi – kuten härännahka, jota arkkitehti on käyttänyt lämpiön sisäkaton ja konserttisalin tuolien verhoiluun.

Vaikka materiaalit vaativatkin vain hyvin vähän hoitoa, joitakin paikkoja on silti jouduttu korjaamaan, esimerkiksi muutamia ikkunalautoja ja liitoksia sekä osia konserttisalin katosta, mikä on hieman harmillista, koska tummat alueet muuten kirkkaanvihreässä katossa katkaisevat kaarevan katon yhtenäisen linjan. Ajan mittaan erot kuitenkin tasoittuvat.

Ohikulkijat näkevät oikeastaan vain balda-kiinin ja konserttisalin katon suuret kuparipinnat, sillä kuparin runsaus näkyy vain yläilmoista.
Rakennuskompleksin eri osissa on kuitenkin runsaasti kuparisia yksityiskohtia. Materiaalia on käytetty hyvin johdonmukaisesti. Esimerkiksi syöksyputkien alaosat on liikennöidyillä alueilla tavallisesti valmistettu valuraudasta, jotta ne eivät painuisi kasaan autojen

Share: 

Rakennus

Omistaja: 
Danmarks Radio
Kaupunki: 
Köpenhamn
Katu: 
Rosenvængets Alle

Kategoriat

Käyttö: 
Katot
Rakennuksen tyyppi: 
Virastorakennukset
Käytetty kupari: 
Tavallinen kupari
Kiinteistö: 
Saneerauskohde

Arkkitehti

Name, office: 
Vilhelm Lauritzen (1894 - 1984)

Jatkamalla näiden sivujen käyttöä hyväksyt tietosuojaehdot. Lisätietoja tästä linkistä.

Hyväksy