Etusivu » Referenssit » Neljä valvovaa kotkansilmäparia
Referenssit

Neljä valvovaa kotkansilmäparia

Av Lennart Engström

Neljä kotkansilmäparia valvoo kiinalaista temppeliä katse suunnattuna Sandgrundsuddenin niemekkeeseen ja Taj Mahalin inspiroimaan ympäristöön.

Arkkitehti Cyrillus Johanssonilla oli suurisuuntaiset suunnitelmat Värmlands Museumille. Hän kirjoittaa itse museosta: ”Kauneudelle ja kotiseudulle, taiteelle ja kulttuurille omistettu rakennus”.
Cyrillus Johansson toimi koko työelämänsä Tukholmassa omassa v. 1910 perustamassaan arkkitehtitoimistossa. Hän työskentelikin enimmäkseen Tukholmassa, jossa hän suunnitteli mm. Årstan sillan roomalaisten akveduktien inspiroimana ja Centrum-toimistokompleksin Sveavägenin ja Kungsgatanin risteykseen. Hän vastasi myös lukuisista muista projekteista. Pääkaupungin ulkopuolella hän vaikutti sekä kaupungeissa että maaseudulla. Värmlands Museum Karlstadissa luetaan hänen mestariteoksiinsa.
Cyrillus Johansson piti erityisesti perinteisestä käsityöstä ja luonnonmateriaaleista kuten tiilestä ja puusta. Ne olivatkin erityisen suosittuja kansallisromantiikan aikana vuosisadan alussa, mutta hänen tyylissään oli selviä vaikutteita myös 1920-luvun klassisismista ja sen eksoottisista piirteistä.
Jo Värmlands Museumin ensimmäisissä luonnoksissa voitiin nähdä kiinalaisten temppelirakennusten piirteitä.

Rakennus pystytettiin Sandgrundsuddenin viheriöivään puistoon, keskelle Karlstadia. Niemeä reunustavan joen vesi muodosti tärkeän osan kokonaisuutta. Vedestä saatavaa elämystä vahvistaakseen Cyrillus suunnitteli suuren avoimen sisäpihan, jolla seisoessaan voi nähdä koko rakennuksen läpi. Talon etupuolelta voidaan siis ihailla Klarälvenin kimaltelevaa vettä rakennuksen toisella puolella. Cyrillusta kiinnosti paljon se, mitä vieras kokee astuessaan museoon. Sisäänkäynnin pergolaan tai lehtisaliin – joksi Cyrillus sitä mieluummin kutsui – astuttaessa edessä avautuu 110 metrin pituinen, mahtava lampi, jonka toisessa päässä voidaan nähdä museon portaalin kuvastuvan veteen.
Kiinalaistyylinen aumakatto valvovine kotkineen on katettu kuparilevyillä, jotka aika on patinoinut vihreiksi. Cyrillus Johansson kuoli v. 1959.
1990-luvun loppupuolelta museo on odotellut tyhjillään todella tarpeellista kunnostusta.
Kattavat kunnostustyöt aloitettiin vuonna 2002. Ennen töiden käynnistämistä tarkastettiin vuonna 1929 asennettu ulkokatto, joka osoittautui suurin piirtein ehjäksi. Kävi kuitenkin ilmi, ettei kuparikattoa ollut kiinnitetty kunnolla. Vetolujuuskokeessa kattohuullosta voitiin nostaa hohtimilla 5–10 mm. Peltisinkilöiden kiinnitykseen käytettiin vuosisadan alussa yleisesti taottuja teräsnauloja. Ne ovat kuitenkin syöpyneet ajan mittaan rikki ja sen vuoksi suuri osa katosta olisi hyvinkin saattanut irrota myrskyssä. Sinkilät kiinnitetään nykyään sinkilänauloilla tai kupari- tai teräsruuveilla. Kuparikatoissa käytetään lujuussyistä usein myös terässinkilöitä.

Rakennuttaja antoi TEO konsultin edustajan, peltikonsultti Claes Rosenin tehtäväksi laatia ohjelma-asiakirjat ja tarkastaa katon kunnostuksen. Rakennuttaja piti tärkeänä korjata katon heikot kiinnikkeet. Entisten kiinnikkeiden tarkastuksen jälkeen päätettiin kattaa katto uudelleen kuparilevyillä sekä patinoida se asennuksen jälkeen vihreäksi paikan päällä. Samalla vaihdettiin myös muutama vanha kattoikkuna.
Katto päällystettiin uudelleen tehtaassa hapetetulla Nordic Brown -kuparilevyllä keväällä 2003 ja patinoitiin Nordic Greenillä kesän aikana.
Valmiiksi kunnostettu rakennus otetaan taas käyttöön keväällä 2004.

Kustantaja kotona Kuparifoorumi 16, joulukuu 2003

Share: 

Rakennus

Valmistunut: 
2004

Kategoriat

Käyttö: 
Katot
Käytetty kupari: 
Esipatinoitu

Arkkitehti

Kuvaus: 

Blikkenslager: Björn Falklings plåtslageri

Jatkamalla näiden sivujen käyttöä hyväksyt tietosuojaehdot. Lisätietoja tästä linkistä.

Hyväksy