Etusivu » Referenssit » Jännittäviä uutisia olympiakylästä
Referenssit

Jännittäviä uutisia olympiakylästä

Lillehammer toimi vuonna 1994 hyvin onnistuneiden talviolympialaisten isäntänä. Paikallinen arkkitehtitoimisto on sen jälkeen tehnyt kaupunkia tunnetuksi Norjan arkkitehtipiireissä käyttämällä mm. patinoitua kuparia hienona yhdistelmänä punatiilen kanssa. Ostoskeskuksen uudistuksen jälkeen toimistolla on nyt työn alla Lillehammerin vanha panimoalue.

Andreas Bjørtuft ja Harald Strandbakke ovat kaksi Lillehammerin Larkas Arkitekter -toimiston arkkitehtiä. He ottavat meidät vastaan yhdessä panimokorttelin vanhoista rakennuksista sijaitsevassa viihtyisässä toimistossaan. Lillehammerin keskustassa sijaitseva panimo perustettiin 1854. Rakennuksia on viime vuosina käytetty toimistoina. Täällä oli mm. vuoden 1994 talviolympialaisten pääkonttori.
Palaamme panimoon myöhemmin. Ensiksi saamme kuulla lisää Kremmerhuset-ostoskeskuksesta, jolle Larkas Arkitekter on antanut uuden ilmeen.

Andreas Bjørtuft: “Muutamia vuosia vanhaa ostoskeskusta piti uudistaa ja laajentaa. Tarkasteltuamme ympäristöä havaitsimme, että paikalla oli käytetty paljon kahta väriä: vihreää ja tiilenpunaista. Loimme sen pohjalta akvarellimaalausta muistuttavan muotokielen, mikä merkitsee, että pinnoissa ja väreissä on elävä rakenne.”

Oikean vaikutelman aikaansaamiseksi arkkitehdit pyysivät muurareita käyttämään erivärisiä tiiliskiviä, jotta muurattuihin pintoihin saataisiin oikeanlaista värileikkiä. Samalla päätettiin käyttää julkisivuissa kevyttä vaaleanvihreäksi patinoitua kuparia raskaan punatiilen vastapainona. Ostoskeskuksen nelikulmaisen rakennuksen nurkkiin rakennettiin tornimaiset ulokkeet, jottei kokonaisuus näyttäisi liian laatikkomaiselta.

Ympäristöön sulautuva ostoskeskus
Kremmerhuset on nykyisin ympäristöönsä kauniisti sulautuva harmoninen rakennus. Aikaisemman pienemmän, tavanomaisen rakennuksen tilalla on nyt omaleimainen ostoskeskus, joka on sopusoinnussa sekä lähiympäristönsä että ympäröivän metsä- ja tunturimaiseman kanssa.

“Olemme tosiaankin onnistuneet saamaan rakennukseen akvarellin tuntua”, Harald Strandbakke toteaa. “Tutkimme tarjolla olevia mahdollisuuksia tarkoin ja saimme inspiraatiota mm. Tønsbergin Quality Hotelista, jonka julkisivu on myös verhoiltu patinoidulla kuparilla. Rakennuttaja ei alun perin halunnut Kremmerhusetiin isoja ikkunoita. Kaikki ovat nyt kuitenkin tyytyväisiä, että päätimme rakentaa sisäänkäynnin lasista, koska rakennuksesta tuli siten avoimempi.”

Raskaan punatiilen ja kevyen patinoidun kuparin yhdistäminen ei ole merkinnyt menestystä vain Kremmerhusetille, joka saa päivittäin kehuja asiakkailta ja Lillehammerin asukkailta. Se on lisäksi tehnyt Larkas Arkitekterin toimistoa tunnetuksi. Palatkaamme nyt kuitenkin panimoon.

Panimossa voidaan laittaa pian lappu luukulle
Kuten jo aikaisemmin mainitsimme, Lillehammerin entisen panimon vanhoja ja uudempia rakennuksia käytetään nykyään toimistoina. Myös panimon isolle pysäköintialueelle rakennetaan parhaillaan uusia asuinrakennuksia, joissa Larkas Arkitekter toteuttaa Kremmerhusetissa käyttämäänsä raskaan punatiilen ja kevyen kuparin yhdistelmää.

“Entiselle pysäköintialueelle rakennettavaan kolmeen asuintaloon tulee kaikkiaan 74 kpl 42–137 m2:n asuntoja”, arkkitehti Andreas Bjørtuft kertoo. “Miltei kaikki asunnot on jo myyty, siitäkin huolimatta, että lähes 3,5 miljoonaa Norjan kruunua on tällä alueella kova hinta. Laadukkaat asunnot houkuttelevat kuitenkin monia oslolaisia Lillehammeriin, jossa luonnon ja tunturien läheisyys tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet rentoutumiseen.”

Uusien rakennusten kaupunginpuoleisella sivulla on käytetty urbaania muotokieltä, kun taas luonnonpuoleinen sivu on vaikutelmaltaan avoimempi. Punatiilestä valmistettujen rakennusten julkisivuissa on käytetty runsaasti patinoitua kuparia. Rakennuksissa on siis noudatettu samaa teemaa, mutta isot ikkunat ja parvekkeet luovat kodikkaamman vaikutelman.

Harald Strandbakke: “Muuraamme tiiliskivet väärinpäin ja sekoitamme erivärisiä tiiliä saadaksemme muurattuun pintaan kupariin kauniisti sointuvaa värileikkiä. Ilman kuparia kokonaisvaikutelmasta olisi tullut aivan toisenlainen. Emme halunneet käyttää sen sijaan esimerkiksi sinkkiä, koska se on isoina pintoina melko eloton materiaali. Olemme ylipäätään hyvin ihastuneita kupariin, ja haluaisin mielelläni suunnitella joskus talon, joka on verhoiltu kokonaan kupari

Arkkitehti:
Larkas Arkitekterin

Osoite:
Lillehammer

Rakennusvuosi:
2004

Lisätietoja

Share: 

Rakennus

Valmistunut: 
2004
Kaupunki: 
Lillehammer

Kategoriat

Käyttö: 
Julkisivut
Käytetty kupari: 
Esipatinoitu

Arkkitehti

Name, office: 
Larkas Arkitekter

Jatkamalla näiden sivujen käyttöä hyväksyt tietosuojaehdot. Lisätietoja tästä linkistä.

Hyväksy