Etusivu » Referenssit » Christiansborg
Referenssit

Christiansborg

Henry Voss, arkitekt M.A.A.

Kööpenhaminassa sijaitsevan Christiansborgin linnan seiniä ympäröivät taas osittain muovipeitteiden taakse piiloon jäävät rakennustelineet.

Koko Rigsdagsgårdenin, Tanskan valtiopäivätalon pihan puoleinen julkisivu on "paketoitu" melkein kokonaan.

Christiansborgin kaltaisten mahtavien rakennusten haittana on yleisesti se,
että niitä voidaan tuskin koskaan ihailla täydessä komeudessaan. Jokin vaurioitunut tai kolhiintunut kohta on aina peitettynä.
Nyt on vuorossa kuparikaton korjaus.

2 200 neliötä katosta on vaihdettava, koska ruosteen haurastuttamat rautanaulat ovat vahingoittaneet sitä. Ei riitä, että entiset kuparilevyt (jotka sulatetaan ja joista valmistetaan uutta, kiiltävää kuparia) poistetaan ja korvataan 22 tonnilla uutta kuparia. Lisäksi suuri osa kattoa tukevasta lautarakenteesta on vaihdettava, ullakkoikkunoiden holvimaiset puurakenteet korjattava ja maalattava sen jälkeen pellavaöljymaalilla.
Se merkitsee viidelle puusepälle, viidelle peltisepälle ja muille käsityöläisille kaiken kaikkiaan puolen vuoden työrupeamaa.

Tanskan pääkaupungissa on monta kuparikattoa, mutta Christiansborgin linnan katto on varmasti suurin ja silmiinpistävin – sekä läheltä että kaukaa.
Ilmavasti kaupunkikuvassa sijaitseva rakennus voidaan nähdä osittain usealta taholta jo pitkän matkan päästä. Korkea vihreä tornikatto tuuliviireineen on usein liehuvine lippuineen miellyttävä ja mieltä piristävä näky.

Mutta ratsutilapuolelta koko laitosta tarkastellessaan mieleen välähtää kerettiläinen ajatus, ettei tämä katto ehkä oikeastaan sovikaan tähän rakennukseen!
Linna ei näytä aivan tasasuhtaiselta.

Rakennus ei itse asiassa sovi katon tyyliin – mikä johtuu romanttisesta, tai suoraan sanoen sentimentaalisesta ideasta, että Rikets Borg, ”kansan linna” piti rakentaa maan kallioperästä, koko valtakunnasta haetuista kivistä. Ja niin siinä sitten kävi. Joka ainoa pitäjä toimitti yhden graniittikiven ja jokainen niistä hakattiin sellaiseen muotoon, että kaikista pitäjistä saaduista kivistä voitiin muodostaa yhtenäinen muurirakenne kansanvallan tyyssijaksi.

Alkuperäistarkoituksena oli tehdä hienoja reunusprofiileja ja kehystyksiä hiekkakivestä. Ne hakattiin nyt kuitenkin huomattavasti karkearakenteisempaan graniittiin, jolloin kaikki terävät reunat jäivät vaille suunniteltua tarkkuutta. Niistä tuli hieman pyöristettyjä ja tuloksena oli siten pulleahko, mutta samalla järeää voimaa uhkuva rakenne.

Näin mahtavat muuraukset voivat kestää raskasta kuormitusta, niin kuin vankkatekoinen mansardikattokin. Kattotiilellä katettu katto olisi vaikuttanut painavammalta, mutta kupari katonharjasta mansardin alareunaan ja aina katonrajaan asti antaa vaikutelman, ettei vankkojen muurausten kannatettavana ole mitään.

Katon kevyttä vaikutelmaa korostaa sen tasaisen kaunis patina. Kupari on raskaan näköistä niin kauan kuin se pysyy ruskeana. Se voidaan nähdä sisäpihalla katon uudistetusta osasta Anne Marie Carl Nielsenin ylvään Kristian IX:n ratsastajapatsaan takana.
Epäsuhtaisuus on havaittavissa ratsutilapuolen rakennuksissa. Täällä mansardi on katettu mustaksi kuultomaalatuilla kattotiilillä, ja kuparikatto on kuin kevyt kansi sen yllä.
Tiilirivin paino ei ole täällä tarpeen, sillä muurit eivät ole graniittia, vaan yksinkertaista rappausta, joka putsattiin viimeisimmän restauroinnin aikana hohtavan puhtaaksi.

Ratsutilapuolen rakennukset ovat peräisin ensimmäisestä, Kristian VI:n aikana v. 1733–1745 rakennetusta Christiansborgista. Arkkitehti Elias David Häussen suunnitteli ne Eigtvedin ja Thurahin avustuksella.
Linna paloi v. 1794 ja vain ratsutilapuoleen kuuluvat rakennukset saatiin pelastettua.

Toinen Christiansborg rakennettiin Fredrik VI:n aikana. Sen suunnitteli arkkitehti C.F. Hansen. Linna vihittiin käyttöön v. 1828 mutta paloi v. 1884.
Linnan kirkko sitä vastoin pelastettiin ja on entistetty varomattomasti ammutun raketin aiheuttaman palon jälkeen. Siihen on asennettu uusi katto, jonka kupari välkkyy vielä ruskeana, minkä vuoksi se lepää raskaan näköisenä yksinkertaisen klassisistisen laatikkomaisen rakenteen päällä. Kuparin patinoiduttua rakennuksesta tulee kuit

Share: 

Rakennus

Omistaja: 
den danske stat
Valmistunut: 
2004
Country: 
Tanska
Kaupunki: 
Christiansborgs slotsplads

Kategoriat

Käyttö: 
Katot

Arkkitehti

Name, office: 
Erik Møllers Tegnestue
Address & description: 
Bygherre: Slots- og ejendomsstyrelsen Kobberarbeid: Blikkenslagermester Preben Eckeroth ApS

Jatkamalla näiden sivujen käyttöä hyväksyt tietosuojaehdot. Lisätietoja tästä linkistä.

Hyväksy